Oletko pohtinut, mistä työuupumus johtuu?
Työuupumus on ilmiö, johon vaikuttavat monet tekijät. Syitä voi olla työpaikan rakenteissa, kuten työkuormassa tai johtamisen puutteissa, mutta myös työntekijän omissa alitajuisissa uskomuksissa eli skeemoissa. Ne vaikuttavat siihen, miten reagoimme työstressiin ja kohtaamme työelämän haasteita.
Skeemat ovat eräänlaisia ”elämän sääntöjä”, jotka ohjaavat ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Sekä myönteiset että haitalliset skeemat ovat syvään juurtuneita ajatusmalleja ja tiedostamattomia sääntöjä. Ne syntyvät varhaisten elämänkokemusten perusteella ja vaikuttavat siihen, miten koemme itsemme, muut ihmiset ja ympäröivän maailman. Voit lukea lisää skeemoista TÄÄLTÄ.
Työelämässä skeemat voivat vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme työtehtäviin, kollegoihin ja esihenkilöihin. Esimerkiksi henkilö, jolla on uhrautumisen skeema, saattaa jatkuvasti ylisuorittaa ja ottaa liikaa vastuuta. Tämä voi johtaa työuupumukseen, jos työpaikan olosuhteet eivät tarjoa riittävää tukea tai arvostusta.
Myös työpaikan johtaminen on keskeinen tekijä, joka voi joko lieventää tai pahentaa skeemojen vaikutuksia. Esihenkilön asenteet ja toimintatavat voivat vahvistaa työntekijän kokemusta siitä, etteivät hänen tarpeensa tule kuulluiksi tai että häneltä odotetaan liikaa suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.
Tarkastellaan seuraavaksi, miten alitajuiset uskomukset eli skeemat ja työpaikan johtaminen kietoutuvat yhteen. Miten tämä yhteisvaikutus voi johtaa työuupumukseen, ja mitä voimme tehdä tukeaksemme paremmin sekä työntekijöiden että esihenkilöiden hyvinvointia?
Työntekijän skeemat ja niiden vaikutus työssä jaksamiseen
Työntekijän haitalliset skeemat voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon vastuuta hän ottaa, miten hän tunnistaa omat rajansa ja uskaltaako hän kertoa tarpeistaan työpaikalla.
Uhrautumisen skeema työelämässä
Uhrautumisen skeeman omaava henkilö saattaa kokea jatkuvaa tarvetta asettaa muiden tarpeet omien tarpeidensa edelle. Tämä voi johtaa siihen, että hän ottaa liikaa vastuuta ja tekee pitkiä työpäiviä, mikä lisää työuupumuksen riskiä.
Miellyttämisen skeema työelämässä
Miellyttämisen skeema saa ihmisen pyrkimään jatkuvasti muiden hyväksyntään. Työelämässä tämä voi näkyä siinä, että työntekijä ottaa vastaan enemmän työtehtäviä kuin jaksaa vain siksi, ettei tuottaisi pettymystä esihenkilölle tai kollegoille.
Alistumisen skeema työelämässä
Alistumisen skeema voi estää henkilöä tuomasta esiin omia tarpeitaan tai asettamasta rajoja. Työpaikalla tämä voi johtaa siihen, että työntekijä tekee sellaisen määrän työtä tai sellaista työtä, joka ylittää hänen voimavaransa.
Alistumisen taustalla voi olla pelko konflikteista tai kielteisistä seurauksista.
Esihenkilön skeemat ja niiden vaikutus työntekijään
Myös esihenkilön skeemat vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä ja siihen, miten hän suhtautuu työntekijöihinsä. Esihenkilön skeemat voivat joko edistää tai heikentää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista.
Seuraavat skeemat voivat vaikuttaa esihenkilön johtamistapaan.
Epäluottamus ja hyväksikäyttö
Esihenkilö, jolla on epäluottamuksen skeema, saattaa olla varautunut työntekijöitään kohtaan ja epäillä heidän motiivejaan. Tämä voi ilmetä mikromanagerointina tai epäluottamuksena työntekijöiden kykyjä kohtaan.
Tällainen johtamistyyli voi heikentää työntekijöiden motivaatiota ja luottamusta esihenkilöön.
Puutteellisuus ja häpeä
Puutteellisuuden skeeman omaava esihenkilö voi kokea jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta omassa roolissaan. Tämä voi johtaa vastuiden välttelyyn, epämääräisten ohjeiden antamiseen tai siihen, ettei esihenkilö uskalla asettaa selkeitä rajoja tai tavoitteita.
Tämä voi lisätä työntekijöiden epävarmuutta ja kuormitusta.
Suuruuden kokemus ja oikeutus
Jos esihenkilö kokee, että hänellä on oikeus erityiskohteluun tai että hän on erityisasemassa, hän saattaa sivuuttaa työntekijöidensä tarpeet. Hän voi odottaa työntekijöiden täyttävän hänen vaatimuksensa ilman vastavuoroisuutta.
Tämä voi johtaa työntekijöiden uupumiseen, erityisesti silloin, kun työntekijällä on alistumisen tai miellyttämisen skeema.
Työntekijän ja esihenkilön skeemojen yhteisvaikutus
Kun työntekijällä ja esihenkilöllä on haitallisia skeemoja, jotka vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä, voi syntyä ongelmallisia vuorovaikutustilanteita. Näissä tilanteissa molempien osapuolten kielteiset uskomukset ja toimintatavat vahvistavat toisiaan.
Työntekijän uhrautuminen ja esihenkilön suuruuden kokemus
Uhrautuva työntekijä saattaa päätyä täyttämään suuruuden kokemuksen omaavan esihenkilön kohtuuttomia odotuksia.
Tämä johtaa tavallisesti työntekijän uupumiseen. Esihenkilö voi puolestaan pitää tilannetta normaalina ja odottaa työntekijältä jatkuvasti ylisuuria ponnistuksia.
Työntekijän alistuminen ja esihenkilön epäluottamus
Alistuva työntekijä ei välttämättä uskalla tuoda esiin omia rajojaan tai tarpeitaan. Tämä voi vahvistaa esihenkilön epäluuloja ja johtaa entistä tarkempaan valvontaan ja kontrolliin.
Lisääntynyt kontrolli voi puolestaan heikentää työntekijän työhyvinvointia ja itseluottamusta entisestään.
Miten skeemojen vaikutuksen voi tunnistaa ja hallita?
Sekä työntekijöiden että esihenkilöiden olisi hyvä olla tietoisia omista skeemoistaan ja siitä, miten ne voivat vaikuttaa omaan työhön ja työpaikan vuorovaikutussuhteisiin.
Haitalliset skeemat eivät kuitenkaan muutu ilman psykoterapiaa ja kokemuksellista asioiden työstämistä. Skeemojen vaikutuksia voi silti pyrkiä tunnistamaan ja hallitsemaan muutamilla tavoilla.
Itsetuntemuksen kehittäminen
Jokaisen olisi tärkeää tunnistaa omat haitalliset skeemansa, jotka tuottavat kärsimystä ja vaikuttavat kielteisesti käyttäytymiseen.
Työpaikalla voi pyytää palautetta omasta toiminnastaan ja tehdä sen pohjalta itsetutkiskelua.
Avoin ja rakentava vuorovaikutus
Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka turvallinen ja avoin työpaikan keskustelukulttuuri on.
Työpaikalla pitäisi voida puhua turvallisesti myös vaikeista asioista.
Resurssien realistinen arviointi ja käyttö
Esihenkilön tehtävänä on huolehtia siitä, että työntekijän työkuorma on suhteutettu käytettävissä oleviin resursseihin.
Tämä voi ehkäistä tilanteita, joissa työntekijä ryhtyy uhrautumaan tai miellyttämään muita yli omien voimavarojensa.
Empatia ja arvostus
Empatia ja kiinnostus toistemme hyvinvointia kohtaan ovat tärkeitä. Ihmiset, jotka kokevat olevansa arvostettuja ja kuultuja, jaksavat paremmin ja tuntevat vähemmän tarvetta ylisuorittaa.
Esihenkilönä on varmasti myös mukavampi johtaa työntekijöitä, jotka arvostavat esihenkilöään.
Työuupumus ei ole vain työntekijän henkilökohtainen ongelma
Työuupumus on ilmiö, jossa henkilökohtaiset skeemat ja työpaikan johtamiskäytännöt voivat kietoutua yhteen.
Tärkeää on, että molemmat osapuolet ovat tietoisia omista skeemoistaan ja siitä, miten ne voivat vaikuttaa työpaikan vuorovaikutukseen ja työssä jaksamiseen.
Kun nämä tekijät tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa, voidaan rakentaa työpaikka, jossa jokainen voi kasvaa ja kehittyä ilman uupumusta.
On tärkeää huomioida, ettei työuupumuksen ehkäisy tai siitä toipuminen voi jäädä yksinomaan työntekijän vastuulle. Vaikka työntekijä työstäisi psykoterapiassa omia skeemojaan, rajojaan ja toimintatapojaan, tämä ei välttämättä riitä, jos hän palaa muuttumattomaan työympäristöön, jossa työmäärä on jatkuvasti liian suuri, odotukset ovat epärealistisia tai käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa työn vaatimuksia. Yksilöllinen työskentely voi vahvistaa työntekijän kykyä tunnistaa kuormitusta, asettaa rajoja ja toimia omien tarpeidensa mukaisesti, mutta työuupumuksen ehkäiseminen edellyttää usein myös muutoksia työn rakenteisiin, johtamiseen, työn organisointiin ja resursointiin.
Työntekijä voi joutua puun ja kuoren väliin tilanteessa, jossa hän tiedostaa työn kohtuuttomat vaatimukset, mutta työhön ei tule pyynnöistä huolimatta muutosta.
Uuden työn löytäminen tai uudelleenkouluttautuminen ei ole aina mahdollista tai helppoa järjestää. Tällöin vaihtoehdoksi voivat jäädä toistuvat sairauslomat.