Oletko pohtinut, mistä työuupumus johtuu? Työuupumus on ilmiö, johon vaikuttavat monet tekijät. Syitä voi olla työpaikan rakenteissa, kuten työkuormassa tai johtamisen puutteissa, mutta myös työntekijän omissa alitajuisissa uskomuksissa – skeemoissa- jotka vaikuttavat siihen, miten reagoimme työstressiin ja kohtaamme haasteita.
Skeemat ovat eräänlaisia “elämän sääntöjä” jotka ohjaavat ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Skeemat niin positiiviset kuin haitalliset ovat syvään juurtuneita ajatusmalleja, tiedostamattomia sääntöjä, jotka syntyvät varhaisten elämänkokemusten perusteella ja vaikuttavat tapaan, jolla koemme itsemme, muut ja maailman ympärillämme.
Työelämässä nämä skeemat voivat vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme työtehtäviin, kollegoihin ja esihenkilöihin. Esimerkiksi henkilö, jolla on uhrautumisen skeema, saattaa jatkuvasti ylisuorittaa ja ottaa liikaa vastuuta. Tämä voi johtaa työuupumukseen, jos työpaikan olosuhteet eivät tarjoa riittävää tukea tai arvostusta.
Lisäksi työpaikalla johtaminen on keskeinen tekijä, joka voi joko lieventää tai pahentaa näitä skeemojen vaikutuksia. Esihenkilön asenteet tai toimintatavat voivat vahvistaa työntekijöiden kokemusta siitä, että heidän tarpeensa eivät tule kuulluksi, tai että heiltä odotetaan liikaa suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.
Lähdetään nyt tarkastelemaan, miten alitajuiset uskomukset eli skeemat ja työpaikan johtaminen kietoutuvat yhteen ja miten tämä yhteisvaikutus voi johtaa uupumukseen – ja mitä voimme tehdä tukeaksemme paremmin sekä työntekijöiden, että esihenkilöiden hyvinvointia.
Työntekijän skeemat ja niiden vaikutus työssäjaksamiseen
Esimerkiksi Uhrautumisen skeeman omaava henkilö saattaa kokea jatkuvaa tarvetta asettaa muiden tarpeet omien tarpeiden edelle. Tämä voi johtaa siihen, että hän ottaa liikaa vastuuta ja tekee pitkiä päiviä, mikä lisää riskiä uupumukseen.
Miellyttämisen skeema taas saa ihmisen pyrkimään jatkuvasti muiden hyväksyntään. Työelämässä tämä voi näkyä siinä, että työntekijä ottaa enemmän työtehtäviä kuin jaksaa, vain siksi, ettei tuottaisi pettymystä esihenkilölle tai kollegoille.
Alistumisen skeema voi estää henkilöä tuomasta esiin omia tarpeitaan tai asettamaan rajoja. Työpaikalla tämä voi johtaa siihen, että työntekijä tekee sellaista työmäärää tai työtä, joka ylittää hänen voimavaransa. Alistumisen taustalla voi olla pelko konflikteista tai negatiivisista seuraamuksista.
Esihenkilön skeemat ja niiden vaikutus työntekijään
Myös esihenkilön skeemat vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä ja siihen, miten hän suhtautuu työntekijöihinsä. Esihenkilön skeemat voivat joko edistää tai heikentää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tässä muutamia esimerkkejä skeemoista, jotka voivat vaikuttaa esihenkilön johtamistapaan:
Epäluottamus/hyväksikäyttö: Esihenkilö, jolla on epäluottamuksen skeema, saattaa olla varautunut työntekijöitään kohtaan ja epäillä heidän motiivejaan. Tämä voi ilmetä mikromanageraamisena tai epäluuloina työntekijöiden kykyjä kohtaan. Tällainen johtamistyyli voi heikentää työntekijöiden motivaatiota ja luottamusta esihenkilöön.
Puutteellisuus/häpeä: Puutteellisuuden skeeman omaava esihenkilö, voi kokea jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta omassa roolissaan. Tämä voi johtaa vastuiden välttelyyn, epämääräisten ohjeiden antamiseen työntekijöille tai siihen ettei esihenkilö uskalla asettaa selkeitä rajoja tai tavoitteita. Tämä voi lisätä työntekijöiden epävarmuutta ja kuormitusta.
Suuruuden kokemus/Oikeutus: Jos esihenkilö kokee, että hänellä on oikeus erityiskohteluun tai että hän on erityisasemassa, hän luultavasti sivuuttaa työntekijöidensä tarpeet ja odottaa heidän täyttävän omat vaatimuksensa ilman vastavuoroisuutta. Tämä voi johtaa työntekijöiden uupumiseen, erityisesti niiden, joilla on alistumisen tai miellyttämisen skeema.
Työntekijän ja esihenkilön skeemojen yhteisvaikutus
Kun työntekijöillä ja esihenkilöillä on haitallisia skeemoja, jotka vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä, syntyy herkästi ongelmallisia vuorovaikutustilanteita, joissa molempien osapuolten negatiiviset uskomukset vahvistavat toisiaan. Esimerkiksi:
Työntekijän uhrautuminen ja esihenkilön suuruuden kokemus: Työntekijä, joka uhrautuu, saattaa päätyä täyttämään suuruuden kokemuksen omaavan esihenkilön kohtuuttomia odotuksia. Tämä tavallisesti johtaa työntekijän uupumiseen, kun taas esihenkilö voi pitää tilannetta normaalina ja odottaa jatkuvasti ylisuuria ponnistuksia.
Työntekijän alistuminen ja esihenkilön epäluottamus: Alistuva työntekijä ei uskalla tuoda esiin omia rajojaan tai tarpeitaan, mikä voi vahvistaa esihenkilön epäluuloja ja johtaa entistä tarkempaan valvontaan ja kontrolliin. Tämä taas heikentää entisestään työntekijän työhyvinvointia ja itseluottamusta.
Miten tunnistaa ja hallita skeemojen vaikutusta?
Niin työntekijöiden kuin esihenkilöidenkin olisi hyvä olla tietoisia omista skeemoistaan ja siitä, miten ne voivat vaikuttaa omaan työhön ja vuorovaikutussuhteisiin siellä. Haitalliset skeemat eivät kuitenkaan muutu ilman psykoterapiaa ja kokemuksellista asioiden työstämistä. Tässä kuitenkin muutamia tapoja, joilla voi pyrkiä hallitsemaan skeemojen vaikutuksia:
Itsetuntemuksen kehittäminen: Jokaisen meidän olisi tärkeää tunnistaa omat haitalliset skeemat, jotka tuottavat kärsimystä ja vaikuttavat negatiivisesti meidän käyttäytymiseemme. Työssä voi pyytää palautetta omasta tekemisestä ja tehdä itsetutkiskelua sen pohjalta.
Avoin ja rakentava vuorovaikutus: Jokainen voi olla osaltaan vaikuttamassa siihen, miten turvallinen ja avoin työpaikan keskustelukulttuuri on. Työpaikalla tulisi voida puhua myös vaikeista asioista turvallisesti.
Resurssien realistinen arviointi ja käyttö: Esihenkilöiden tehtävä on huolehtia siitä, että työntekijän työkuorma on suhteutettuna käytettävissä oleviin resursseihin. Tämä voi estää tilanteita, joissa työntekijä lähtisi uhrautumaan tai miellyttämään yli omien voimavarojen.
Empatia ja arvostus: Empatia ja kiinnostus toistemme hyvinvointia kohtaan on tärkeää. Ihmiset, jotka kokevat olevansa arvostettuja ja kuultuja, jaksavat paremmin ja tuntevat vähemmän tarvetta ylisuorittaa. Esihenkilönä on varmasti mukavampi johtaa alaisia, jotka arvostavat esihenkilöään.
Työuupumus on ilmiö, jossa henkilökohtaiset skeemat ja johtamiskäytännöt kietoutuvat yhteen. Tärkeintä on se, että molemmat osapuolet ovat tietoisia omista skeemoistaan ja siitä, miten ne voivat vaikuttaa työpaikan vuorovaikutukseen ja työssä jaksamiseen. Kun nämä tekijät tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa, voidaan rakentaa työpaikka, jossa jokainen voi kasvaa ja kehittyä – ilman uupumusta.
Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikki työuupumuksen ongelmat eivät ratkea sillä, että työntekijä käy psykoterapiassa ja työstää työuupumustaan siellä, jos hän toistuvasti palaa työhön, jonka resurssit ovat alimitoitettuja ja työssä ei tapahdu mitään muutosta.
Työntekijä voi olla puun ja kuoren välissä tilanteessa, jossa tiedostaa kohtuuttomat vaatimukset työssä, mutta ei ole helppoa poispääsyä tilanteesta. Uutta työtä tai uudelleen kouluttautumista ei ole aina mahdollista tai helppoa järjestää. Jolloin vaihtoehdoksi jää toistuvat sairauslomat.
