Psykoterapiassa hoidetaan mielenterveyteen liittyviä ongelmia erilaisilla psykologisilla menetelmillä. Nämä menetelmät perustuvat teorioihin ja tutkittuun tietoon. Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkimme omia ajatuksiamme, tunteitamme ja käyttäytymistämme, erityisesti niitä, jotka ovat ongelmallisia ja aiheuttavat kärsimystä. Tutkimme myös sitä, miten mieli on oppinut käsittelemään vaikeita ja kivuliaita kokemuksia. Tämän lisäksi harjoittelemme uusia itsesäätelytaitoja.
Ajattelen, että hyvin useiden mielenterveysongelmien taustalla on ongelmat itsesäätelyssä. Itsesäätely tarkoittaa kykyä kontrolloida käyttäytymistä ja tunteita tahdonalaisesti. Itsesäätely on synnynnäinen eli biologinen ominaisuus, joka kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
Kasvuympäristön tärkein tehtävä on vastata lapsen emotionaalisiin perustarpeisiin tukien siten itsesäätelyn ja tunnetaitojen kehittymistä. Turvallinen kasvuympäristö auttaa meitä muodostamaan terveitä ajatus- ja käytösmalleja elämän haasteiden käsittelemiseen. Kun taas kasvaminen ympäristössä, joka mitätöi omia tunteitamme, ajatuksiamme ja kokemuksiamme, voi johtaa monenlaisiin mielenterveyden ongelmiin.
Uskon, että ongelmat itsesäätelyssä kehittyvät ja myös korjaantuvat vuorovaikutuksessa yksilön ja ympäristön välillä. Nähdyksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi tuleminen ovat keskeisiä tarpeita elämässä. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava hoitomuoto vuorovaikutuksessa tapahtuneiden traumojen ja niiden aiheuttamien oireiden käsittelemiseen.
Mielenterveysongelmien aiheuttama häpeä
Ihmiset usein häpeävät mielenterveyteen liittyviä ongelmiaan, mikä voi viivästyttää avun hakemista. Kulttuurissamme vallitsee edelleen uskomus (vaikkakin ei enää niin vahvana), että mielenterveysongelmista kärsivä ihminen on ”hullu”. Työssäni olen toistuvasti törmännyt kysymykseen: ”Olenko ihan hullu?”.
Entä jos voisitkin ajatella: En ole ”hullu”, olen vain kasvanut ”hullussa” ympäristössä! Oireet, joista kärsin, ovat olleet selviytymiskeinoja siinä ympäristössä, jossa olen kasvanut. Miten tämä muuttaisi suhtautumistasi itseesi ja oireisiisi?
Psykoterapia on turvallinen paikka tutustua itseen ja omiin tunteisiin, saada ymmärrystä itsellesi ja vaikeille kokemuksillesi sekä opetella taitoja, jotka tukevat mielenterveyttäsi tulevaisuudessa.
En ole ”hullu”, olen vain kasvanut ”hullussa” ympäristössä! – Kehityksellinen trauma, tunnistamaton taakka.
Oletko miettinyt mistä mielenterveyden ongelmat johtuvat? Mistä ne saa alkunsa? Miksi toiset selviävät vastoinkäymisistä paremmin kuin toiset? Vastaus ei ole yksiselitteinen; monet tekijät vaikuttavat toisiinsa.
Nykyään tiedämme, että useimmat mielenterveyden ongelmat ovat syntyneet ongelmallisista vuorovaikutustilanteista kasvuympäristössä lapsuuden ja nuoruuden aikana. Ihmisen kasvaessa ympäristössä, joka ei ota hänen tunteitaan, ajatuksiaan ja kokemuksiaan vakavasti, syntyy kehityksellinen trauma.
Tässä blogisarjassa haluan selittää, mikä kehityksellinen trauma on ja mitkä tekijät vaikuttavat sen syntymiseen. Viimeisessä osassa olen listannut asioita, joita on hyvä pitää mielessä, kun aloittaa matkaa kohti toipumista.
Tämä blogikirjoitus koostuu kuudesta osasta:
Osa 1. Trauman ja kehityksellisen trauman ero
Osa 2. Yksilön biologiset tekijät, tunneherkkyys ja tempperamentti
Osa 3. Emotionaaliset perustarpeet
Osa 4. Syitä aikuisen kyvyttömyyteen vastata lapsen emotionaalisiin perustarpeisiin
Osa 5. Mitätöinnin seuraukset
Osa 6. Askelia toipumiseen
Blogikirjoitukseni osat 1.-6. koostuvat seuraavista lähteistä:
Häkkinen, M., Koivisto, M., Ryhänen, T., Sadeniemi, M., Tsokkinen, A-L. (2019 1. painos). Viisas mieli. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Fredriksson, J. (2018 1. painos). Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen koulussa. Teoksessa Ranta, K., Fredriksson, J., Koskinen, M., Tuomisto, M.T. (toim.) Lasten ja nuorten kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat (ss.232-257). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kaski, S. (2021). Skeematerapia – mistä on kyse ja miten se auttaa sinua?. YouTube: https://youtu.be/gCj7x5xTLu8
Kaski, S. (2023). Skeematerapia -koulutuspäivät 2.-3.10.2023. Helsinki. Luote.
Kuusela, M., Siltanen, K. (2009). Traumaperäinen häiriö. Teoksessa Kähkönen, S., Karila, I., Holmberg, N. (toim.) Kognitiivinen psykoterapia (ss. 154-180). Helsinki: Duodecim.
Linehan, M. (2015 2. painos). DBT Skills Training Manual. New York: The Guilford Press.
Palomino, I. (2023). Trauma ja rakenteellinen dissosiaatio -opas. www-osoite: disso.fi/wp-content/uploads/2023/04/Trauma-ja-Rakenteellinen-Dissosiaatio-Opas-2023-1.pdf
Suokas, A. (2023). Videovälitteinen koulutus 4.-5..5.2023. Dissosiaatiohäiriöiden hoito. Traumaterapiakeskus.
Van Der Hart, O., Nijenhuis, E., Steele, K. (2009). Vainottu mieli – Rakenteellinen dissosiaatio ja kroonisen traumatisoitumisen hoitaminen. Traumaterapiakeskus. Oulu: Kalevaprint Oy.
Young, J.E., Klosko, J.S., Weishaar, M.E. (2003). Schema therapy: A practitioners guide. New York: Guilford. (Suomennos: Jyrki Tuulari. (2018). Skeematerapia. Keuruu: Edita Publishing Oy).