OSA 4. Syitä aikuisen kyvyttömyyteen vastata lapsen emotionaalisiin perustarpeisiin

Jos luet tätä blogikirjoitusta huoltajan roolissa, haluan tässä kohtaa muistuttaa sinua siitä, että kukaan meistä ei ole täydellinen ja virheetön aikuinen. Kaikki aikuiset tekevät kasvattajina virheitä, niin minäkin olen tehnyt ja varmasti tulen vielä tekemäänkin. Kukaan ei myöskään täydellisesti ja jatkuvasti pysty vastaamaan lapsen tarpeisiin vaan ohittamista, mitätöintiä ja vaillejäämisiä tapahtuu kaikesta yrittämisestä huolimatta. Ongelmia syntyy silloin, kun emotionaalisia perustarpeita laiminlyödään toistuvasti ja pitkäkestoisesti.

Esimerkkejä syistä:

  • Tietämättömyys: Aikuiset eivät tiedä, miten eri tilanteissa tulisi toimia. He kokevat avuttomuutta, eivätkä tiedä, miten asia tulisi ratkaista (itsellä hyvin usein tämä tunne).
  • Perfektionismi: Aikuiset ovat perfektionisteja eli tavoitellaan täydellisyyttä lähes kaikessa. Ei siedetä lapsen negatiivisia tunteita, kuten suuttumusta tai pettymystä. Tai yleensäkään tunteita/käyttäytymistä, jotka rasittavat tai häiritsevät. Perfektionistisissä perheissä/ihmissuhteissa painotetaan usein suorituksia ja hyvillä suorituksilla saa huomiota, ei muuten.
  • Ylihemmottelu/ylisuojelu: Lasta palvellaan kaikessa. Puhutaan Curling-perheistä, jotka lakaisevat kaikki ongelmat pois. Lapsen mielihalut tyydytetään liian nopeasti, jolloin lapsi ei opi tunnistamaan tarpeitaan, säätelemään pettymyksen, tylsistymisen tai tyytymättömyyden tunteitaan. Lapsi tarvitsee myös pettymyksiä. Pettymyksen kokemukset auttavat itsesäätelykyvyn kehittymisessä.
  • Vakavat sairaudet: Aikuisilla voi olla vakavia sairauksia, jolloin voimavarat ei riitä.
  • Korkea stressitaso: Aikuiset voivat olla ylistressaantuneita, esimerkiksi töistä tai taloudellisista huolista johtuen ja eivät siksi kykene antamaan lapselle sitä huomiota, jota hän tarvitsisi.
  • Mielenterveys- ja päihdeongelmat: Jos aikuinen kamppailee mielenterveysongelmien ja/tai päihteidenkäytön kanssa, hän ei ehkä pysty huolehtimaan lapsen tarpeista ja turvallisuudesta. Lapsen kasvuympäristö on usein kaoottinen, mikä johtaa vakavaan kompleksiseen traumatisoitumiseen.
  • Traumaattiset kokemukset: Aikuisen omat traumaattiset kokemukset vaikuttavat hänen kykyynsä käsitellä omia tai lapsen tunteita.

Emotionaalisiin perustarpeisiin vastaamattomuus ei yleensä ole tarkoituksellista. Aikuisen on oltava herkkä havaitsemaan lapsen tarpeet ja kuulemaan kokemukset. Silloin, kun aikuisella on vaikeuksia ja kuormitusta elämässä, herkkyyden säilyttäminen on vaikeaa.

Aikuinen on voinut myös itse kasvaa ympäristössä, joka on ollut mitätöivä ja hän voi luulla, että tunteiden mitätöinti on toimiva kasvatustyyli, jolla opetetaan lapsi kohtaamaan elämän kovuutta.

Jokainen meistä on kokenut elämänsä aikana tunteiden mitätöintiä ja ohittamista, se siis jossain määrin kuuluu elämään. Toisen täydellinen ymmärtäminen on vaikeaa. Ymmärtäminen vaatii kykyä asettua toisen asemaan, taitoa osata tunnistaa tunne, jonka kanssa toinen on pulassa ja taitoa löytää keinoja tunteen käsittelemiseksi.

Jaa julkaisu:

Jaa Facebookissa
Jaa Linkedinissä
Jaa Whatsapissa